Aldemerassa eletään aikaan, joka muistuttaa kovasti meidän aikakausiemme keskiaikaa. Elinkeinona maatalous on yleisin, arkivaatteiden värit ovat valkoista, harmaata ja ruskeaa, matkanteko käy jalan tai hevosella, aseina toimivat miekat ja jouset, eikä mitään nykypäivän hienouksia kuten sähköä, farkkuja tai ruutiaseita löydy.
Kaupungit vaihtelevat tavallisesta puusta rakennetuista maatalouskylistä kiviperusteisiin ja -katuisiin mahtikaupunkeihin. Jykeväpuisiin metsiin rakennettujen kaupunkien talot on voitu rakentaa puiden oksille tai niiden sisään. Loistokas arkkitehtuuri ja uskomattomat rakennukset kuuluvat haltioiden suunnittelemiin kaupunkeihin. Suurimmista kaupungeista saa korkeatasoista koulutusta melkein miltä tahansa altalta.
Aldemeran kansa on jakautunut neljään säätyyn: aatelistoon, oppineisiin, porvaristoon ja työväkeen. Säätyjaon ulkopuolelta löytyy tietysti työttömiä, kodittomia, kerjäläisiä ja vaeltajia. Aatelistoon kuuluvat rikkaat maanomistajat, joilla omaisuus liikkuu pääasiassa oman ja muiden aatelissukujen sisällä. Miltein kaikki korkeammat virat ovat aatelisten käsissä. Oppineisiin kuuluvat oppineiden lisäksi uskonnonharjoittajat ja korkeasti koulutetut sotilaat. Porvaristo koostuu kauppiaista, niin köyhemmistä kuin rikkaammista. Työväkeen kuuluvat kaikki ylemmille säädyille työtä tekevät, palvelijat sekä maanviljelijät. Suurin osa kansasta kuuluu työväkeen, ja vähiten löytyy aatelisia. Avioliitot eri säätyjen välillä ovat hyvin epätavallisia.
Mutta ei elämä Aldemerassa ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Kulkutaudit raivoavata. Koulutusta on vaikea saada, sillä kouluja löytyy vain kaupungeista. Jopa niin sivistyneiden olentojen kuin haltioiden joukosta löytyy nuoria, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Kaupungit ovat riippuvaisia maalta tuotavista elintarvikkeista, joten jos muutama katovuosi iskee peräkkäin, kaupunkilaiset voivat kärsiä nälästä. Luonnonkatastrofit kuten tulvat ja voimakkaat myrskyt ovat yleisiä ympäri maata ja voivat pahimmillaan tuhota kokonaisia kyliä.
Klikkaamalla tästä tai otsikkoa pääset lukemaan tarkemmat kuvaukset kahdesta Aldemeran kansasta, Hirainista ja Guathasta.
Klikkaamalla tästä tai otsikkoa pääset lukemaan aldemeralaisesta uskosta, sen harjoittamisesta ja riiteistä.
Klikkaamalla tästä tai otsikkoa pääset lukemaan Aldemeran historiasta.
Seksuaalisuus ja kaikki siihen liittyvä on hyvin hiljainen aihe. Siitä ei puhuta julkisesti ja lapsille seksuaalisuudesta ja seksistä opettavat heidän omat vanhempansa, kun sopivaksi näkevät. Kansa on heteronormatiivinen, muita seksuaalisia suuntautumisia katsotaan yleisesti kieroon. Homoseksuaaleja ei välttämättä kivitetä kaduilla, mutta heitä saatetaan kohdella muuten alempiarvoisina ja heistä puhutaan helposti pahaa. Todellisen tabun maine on kahden eri lajin välisillä romanttisilla suhteilla sekä seksillä. Jos tieto tällaisesta leviää, on todella vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
Kaikista valtalajeista vain haltioilla on tarkat pukeutumissäädökset naisille. Örkit ja faurrat eivät katso oman lajinsa pukeutumista kovinkaan tarkasti, ja kääpiöt pukeutuvat kumpikin sukupuoli samalla lailla. Haltioiden pukukoodia tavataan esimerkiksi papittarilla ja korkea-arvoisissa viroissa olevilla naisilla lajista huolimatta. Hameen tai mekon helman täytyy yltää polven yli, muuten kyseessä on tunika ja sen kanssa tulee käyttää housuja. Rintoja ei seksualisoida samalla tavalla kuin täällä Telluksella, mutta niiden peittäminen nähdään silti siveellisenä. Mekon tai paidan tulisi peittää joko olkapäät tai rintakehä tai tietysti molemmat. Jos naishaltian vaatetus ei näitä pukukoodeja seuraa, on kyseessä todennäköisesti prostituoitu.
Yleiskieli - Hyvin yksinkertainen ja helposti opittava kieli. Tavallisesti melkein kaikki kykenevät tätä kieltä puhumaan, ja juuri siitä se on nimensä saanut. Kieli on todennäköisesti syntynyt ghiliastin kielen ja aldemeralaisen ihmiskielen yhdistyessä.
Ghiliastin kieli - Kun ghiliastilaiset haltiat saapuivat Aldemeraan, he toivat mukanaan kauniin ja vaikean kielen. Nykyään juuri kukaan Aldemeralla ei puhu tätä kieltä, mutta sitä saattaa löytää hyvin vanhoista dokumenteista ja kirjoista. Ghiliastin kieltä voi opetella tulkitsemaan, mutta se vaatii pitkän ja raskaan opettelun. Ghiliastilla puhutaan yhä samaa kieltä, mutta Aldemeralla käytetty ghiliast on hyvin vanhahtavaa, ja kuulostaa ghiliastilaisten korvaan helposti kummalliselta.
Hämärä - Ghiliastin kielestä haarautunut kieli. Se luotiin aluksi guathan ja örkkien käyttämäksi kieleksi, jottei hirain voisi esim. heidän välisiään kirjeitä tulkita. Nykyään sitä käytetään hyvin vähän, pääasiassa guathan virallisissa dokumenteissa. Guathan hovi käyttää tätä kieltä myös usein kokouksissa. Hämärä kuulostaa telluslaisen korvaan saksalta, se omaa saman painon ja samoja äänteitä.
Kääpiökieli - Maan alla elävien kääpiöiden yleisesti käyttämä kieli. Kieli saattaa kuulostaa hämärältä, mutta on raskaampi ja monotonisempi. Kieli on kehittynyt juurikin maanalaiseen elämään sopivaksi. Heillä on useita sanoja erilaisille kallionmuodoille, kivilajeille ja maan alla eläville oliolle ja kasveille. Sen sijaan nimitykset esim. taivaankappaleille ja sääolosuhteille puuttuvat kokonaan.
Örkkikieli - Oletettavasti Aldemeran ihmisten kielestä kehittynyt kieli, ellei jopa sama kieli, mitä ihmiset aikoinaan käyttivät. Se on hyvin karkea kieli, jossa monet muissa kielissä käytetyt sanat ovat kahdesta tai kolmesta sanasta tehtyjä yhdyssanoja. Esimerkiksi kääpiökielen "obsidiaani" on örkkikielen "mustakivi" ja yleiskielen "mammutti" on örkkikielen "karvajätti".
Raha Aldemeran raha koostuu erilaisista kolikoista. Kuparikolikko on arvottomin ja halkaisijaltaan n. 1,5 cm. Hopeakolikko on halkaisijaltaan n. 2,5 cm ja nimestään huolimatta se on tehty metalliseoksesta, josta alle kymmenesosa on hopeaa. Kultakolikot ovat harvinaisimpia ja halkaisijaltaan n. 3,5 cm. Kultakolikkoja ei tavata muilla kuin aatelisilla ja rikkaimmilla porvareilla.
Yksi hopeakolikko vastaa kymmentä (10) kuparikolikkoa. Yksi kultakolikko vastaa viittäkymmentä (50) hopeakolikkoa. Yksi hopeakolikko vastaa arvoltaan suunnilleen kolmea Telluksen euroa.
Aika kulkee samalla tavalla kuin täällä Telluksella. Vuodessa on 356 päivää ja 12 kuukautta, joilla on samat nimitykset kuin meidänkin kuukausillamme. Viikossa on seitsemän päivää ja nekin on nimetty kuten täällä. Mekaanisia kelloja ei ole käytössä, mutta suurin osa kansasta osaa sanoa suurinpiirteisen vuorokaudenajan auringon tai tähtien perusteella. Kääpiöt ovat onnistuneet kehittämään mekaanisia kellonkaltaisia helpottamaan ajankulun seuraamista syvällä kaivoksissakin. Näitä kojeita ei kuitenkaan kääpiökaivosten ulkopuolella tavata.