Hahmot

Hahmot piirtäjäjärjestyksessä.


Esti


Kokokuva

Nimi: Esti
Sukupuoli: Nainen
Ikä: 16 vuotta
Laji: Ilves
Koko: säkää 75 cm, normaalikokoinen ilves siis

Luonne: Esti on vakava ja itsepäinen nuori aikuinen. Hän haluaa olla mukana päättämässä asioista ja ottaa mieluusti vastuuta harteilleen. Hän ei turhia höpötä vaan käy helposti tuumasta toimeen. Hänessä on johtaja-ainesta, mutta joskus hän käyttäytyy turhan impulsiivisesti ja itsepäisesti ollakseen johtaja. Hän ei helposti käännä selkäänsä apua tarvitsevalle, mutta ei myöskään tuputa apuaan kenellekään. Vaikka Esti ei sitä myönnäkkään, hän pitää seurasta ja toivoo pystyvänsä keräämään ympärilleen vahvan ja luotettavan heimon, jonka avulla selvitä tulevista koetuksista.
Esti pelkää tuntematonta. Hän tuntee solan alueen sekä sen eläimistön varsin hyvin. Mutta jos eteen tulee jotain uutta ja outoa, Esti muuttuu nopeasti varovaiseksi ja hieman säikyksi asian suhteen. Hän haluaa olla tilanteen hallinnassa ja hallinnan sekä tiedon puute saa hänet tuntemaan olonsa epävarmaksi. Tuntemattomia ja outoja ongelmia ja asioita Esti tarkkailee mieluummin kauempaa ennen kuin tekee päätöksen, miten sen suhteen kannattaisi toimia.

Ulkonäkö: Esti on normaalikokoinen ja -painoinen ilves. Hänen turkkinsa on harmahtavanruskea, hieman tummempi selästä ja hieman vaaleampi rinnasta ja vatsasta. Tummanruskeita pilkkuja löytyy selästä ja kyljistä. Korvat ovat mustat ja niiden taustapuolelta löytyy vaaleat täplät. Estin etukäpälistä löytyy kummastakin yksi erillinen varvas, jota käyttää peukalon tapaan.
Estin kasvot ovat piirteiltään varsin pyöreät, niin posket kuin leukakin, ja hieman pitkänmuotoiset. Iho on vaaleaa ja pystypupillein varustetut silmät ovat kellertävän oranssit sekä hieman vinot. Huulet ovat hieman ihoa tummemmat ja tätä sävyä löytyy myös ilveksen polkuanturoista. Kasvoista löytyy punaisella maalilla tehdyt kasvomaalaukset.

Menneisyys: Monien muiden tapaan Esti syntyi, kun kaikki oli solassa vielä hyvin. Riistaa ja tilaa oli paljon. Kasvokas sai elää hyvän ja yltäkylläisen nuoruuden. Kun ongelmat alkoivat kuitenkin versoa, Esti halusi ehdottomasti jäädä alueelle. Hänen heimonsa yritti puhua häntä ympäri, mutta hän oli itsepäinen, ja heimo lähti ilman häntä.

Alueelle jäämisen syy: Suurin syy solaan jäämiseen on kotiseuturakkauden lisäksi tuntemattoman pelko.

Hahmon omistaa: Vampuuri
Sukkanaulakko | DeviantArt | Tumblr


Ivar


Kokokuva

Nimi: Ivar
Sukupuoli: Mies
Ikä: 17 vuotta
Laji: Poro
Koko: säkää 110 cm

Luonne: Sulkeutuneessa ympäristössä varttuneesta Ivarista on kasvanut hyvin varovainen. Kanssakäymisten puutteen vuoksi kasvokkaan on hieman vaikea tutustua keneenkään, eikä hän osaa toimia ryhmässä. Ivar on huono ilmaisemaan itseään, mutta pyrkii puhumaan kohteliaasti. Siitä huolimatta hän saattaa helposti loukata muita sitä itse huomaamatta.
Ivar ei ole kovin kärsivällinen, ja turhautuukin hyvin helposti. Hän on varovaisuuttaan myös usein liian nopea arvioimaan ja tuomitsemaan muita, mikä voikin saattaa hänet sanaharkkoihin tai suurempiin ongelmiin. Poro osaa kyllä puolustautua ja käyttää suuria sarviaan hyödykseen.
Vaikka Ivar pärjääkin yksikseen, ei hän pidä yksinolosta. Päällepäin usein jopa välinpitämättömän oloinen kasvokas ole aina kovin helposti lähestyttävä, mutta mielellään Ivarilla olisi ympärillään jotain, mitä kutsua heimoksi tai ystäviksi.

Ulkonäkö: Solan pohjoisemmasta osasta kotoisin olevan Ivarin turkki on hyvin paksu ja paikoin pitkähkö ja pörröinen. Mahanalunen ja jalat ovat hyvin tummaharmaat, selkä harmaaruskea. Vaaleampi turkki on kaulasta ja jatkuu hieman kyljelle. Myös koko häntä on täysin vaalea, korvat aavistuksen tummemmat.
Turkki on niskasta ja kaulasta hyvin tuuhea, ja kehystääkin poron kasvoja. Ivarin kasvojen iho on vaaleanruskea. Kasvot ovat kapeat, mutteivät kolkot. Nenä on pitkähkö ja kapea, ja poskipäät korkeat. Silmät ovat hailakansiniset, ja paksut, lyhyet kulmakarvat ovat vaaleat. Ivarin harmaat sarvet ovat hyvin massiiviset ja hyvin monihaaraiset.

Menneisyys: Ivar syntyi solan pohjoisosissa, ja siellä hän on viettänyt suurimman osan elämästään. Ivarin kolmihenkinen perhe oli hänen heimonsa, eikä lähistöllä majaillut muita, joten lapsuutensa oli varsin yksinäinen. Ivarin elämä ei ole ollut lainkaan tapahtumarikasta. Aina vain rankemmaksi käyvä sää ja kylmyys olivat viedä veronsa porosta muutamana talvena. Suurin mullistus kuitenkin tapahtui, kun lumivyöry vei Ivarilta hänen vanhempansa. Sen seurauksena yksin jäänyt poro vaelsi sisemmälle solaan, ojasta allikkoon.

Alueelle jäämisen syy: Ivar ei ole vielä edes täysin tietoinen solassa mylläävästä tuhosta. Lähes heti kotiseudultaan tultuaan äkilliset ja voimakkaat päänsäryt ja huimaukset ovat alkaneet riivata kasvokasta, jopa siinä määrin, että Ivar on menettänyt tajuntansa useamman kerran.

Hahmon omistaa: Ghaldun


Ruus


Kokokuva

Nimi: Ruus
Sukupuoli: Mies
Ikä: 20 vuotta
Laji: Peura
Koko: säkää 118 cm

Luonne: Ruus on erittäin itsevarma, rauhallinen ja harkitseva. Hän on myös erittäin arvokas, ja lapsellisissa riitatilanteissa hän ei vaivaudu mukaan. Hän enintään vaan lopettaa riidan, mikäli se menee liian pitkälle.
Ruus tosin on myös melko laiska, ja hän ei vaivaudu tekemään työtä, mikäli joku muu voi sen tehdä, mutta Ruus ei paljoa jaksa väittää vastaan.
Ruus on kuitenkin hyvin seurallinen, ja jopa puhelias. Ruus tosin antaa muille rakentavaa kritiikkiä, mikäli heidän käytös ei miellytä häntä. Hän yrittää välttää kaikkia mahdollisia tappeluita, mutta tarpeen tullen hän ei pelkää käyttää sarviaan osoittaakseen kuka määrää.
Ruus kuitenkin masentuu, mikäli hänelle mainitaan, tai jos hän muistaa oman rakkaansa menetyksen.

Ulkonäkö: Keholtaan, on melko roteva peura, ja Ruusin kaula on myös melko paksu. Turkki ei ole hirveän paksua, vain pörheää. Turkin pohjaväri on ruskeaa, ja kaulassa on valkoista, sekä rintakehästä vatsan kautta hännän alle menee valkoista. Ruusilla on isot sarvet, jotka on tumman ruskeita, saman väriset kun korvan sisustat.
Ruusin kasvoissa iho on kalpeaa, sekä leuassa on pieni parta, joka on kiinni alahuulessa. Hänellä on hieman harmahtavan turkoosit silmät, ja siistihköt ohuet kulmakarvat. Ruusin nenä on samassa linjassa otsan kanssa, eli hänellä ei ole sitä kuoppaa nenässä silmien välissä. Ruusilla on kasvoissa myös kasvomaalaus, alahuulessa on yksi raita, joka on samassa linjassa parran kanssa, hänen toisessa poskessa on punainen peuran jalanjälki, ja saman puolen kulmakarvan yläpuolella neljä pistettä.

Menneisyys: Menneisyydessä ei ole kovinkaan paljoa ihmeellistä. Nuorempana Ruus kuitenkin rakastui, mutta sairaus vei hänen rakkaansa hengen. Ruus yrittää kuitenkin olla muistelematta tätä.

Alueelle jäämisen syy: Ruus rakastaa synnyinaluettaan. Siellä hänellä on kaikki muistot. Ruus uskoo, että ajat muuttuvat paremmiksi, ja hän haluaa todistaa sen omilla silmillään, eikä hän suostu lähtemään vaikka häntä väkisin vedettäisiin.

Hahmon omistaa: Iarany
DeviantArt


Romppe


Kokokuva

Nimi: Romppe
Sukupuoli: Mies
Ikä: 19 vuotta
Laji: Mäyrä
Koko: Säkä 45 cm, kehon pituus 95 cm, häntä 20 cm

Luonne: Romppe on erittäin leppoisa ja rauhallisesti ottava henkilö. Jos pieniä vastoinkäymisiä tulee vastaan, uros kohtaa ne uhmakkaasti eikä anna minkään latistaa itseään. Tarvittaessa osaa kyllä kyllä suuttua ja puolustaa itseään tai muita, harvoin pyrkii tappelemaan kenenkään kanssa omasta tahdostaan.
Ensikohtaamisen aikana Romppe saattaa käyttäytyä hieman epäilevästi muita vieraita kohtaan, korkeintaan tarkkailee heitä kauemmalta ryhmän ollessa ympärillä. Tutustuu ja ystävystyy kuitenkin helposti rauhallisiin henkilöihin, ja hänestä voikin saada pitkäaikaisen toverin. Mäyränaaraan kohdatessaan herra saattaa käyttäytyä hieman ujommin kuin tavallisesti, mutta oppiessaan tuntemaan toisen tottuu tähän nopeasti ja normalisoituu jälleen.
Suuttuminen ulkoisesti on herralla harvinaista, mutta ei mahdottomuus. Tarpeeksi paljon ärsytettynä saattaa vilautella teräviä hampaitaan ja pahimassa tapauksessa purra tai lyödä, mutta pyrkii välttämään väkivaltaa. Usein suuttumuksen näkee vain, jos Rompen lähimmäisiä tai muita tuttavia pilkataan tai ahdistellaan.
Hyvin suurissa vaaratilanteissa Romppe on kuitenkin melko pelokas, ja jos ympärillä on muita lauman jäseniä, hakee näistä turvaa tai piiloutuu heidän taakseen. Yksin olessaan saattaa joko paeta tai jäädä niille sioilleen tutisemaan, puolustautuu vain kokiessaan olevansa tarpeeksi vahva tilanteesta selviytymiseen.
Muuta mainittavaa mäyrästä olisi uroksen suuri into sieniin, joista pitää yli kaiken. Tuntee myrkylliset ja syötävät toisistaan hyvin, ja parhaassa tapauksessa tietää parhaat sieniapajat. Muukin ruoka, kuten marjat ja riistaliha kelpaavat hyvin.

Ulkonäkö: Keho on suurehko luinen ja leveähkö, ja hieman keskivertoa mäyrää pulleampi rasvavarastojen vuoksi. Ravinnon vähentyessä myös uros on laihtunut, ja parhaiten sen huomaa vetämällä ylimääräistä löysää mutta paksua nahkaa vyötärön kohdalta. Raajat ovat luonnollisesti lyhyet ja tanakat, mutta tarpeeksi vahvat reippaaseen hölkkään. Suuriin nopeuksiin Romppe ei kuitenkaan kykene, ja normaalisti liikkuessaan enemmänkin taapertaa kuin kävelee. Tassut ovat laajat ja suurikyntiset. Häntä on hieman pidempi kuin yleensä ja tuuhea, juuri ja juuri kuitenkin osumatta maahan.
Turkki on paksua kesät talvet, karva sileää ja pitkää. Tarpeeksi kuumalla säällä uros hikoilee hullunlailla usein kasvoistaan, jossa karvaa ei kasva. Väritys on kolmiosainen; päävärinä toimii tumma musta, täyttäen pään, rinta kehän, raajat ja hännänpää. Niskasta lähtien harmaaruskea väri kulkee pitkin mäyrän selkään aina hännänpäähän asti, ja loppu keho koostuu harmaasta. Korvat ovat pyöreät, reunoilta valkoiset ja takaa mustat.
Kasvot peittivyt hiukan turkin alle reunoista, ja korvien välistä kasvaa hiukan pidempää ostan ylle. Alunperin kasvot ovat kuitenkin pyöreähköt ja pituudeltaan matalat, väritykseltään latinonvaaleat. Silmät tumman ruskeat, ja kasvojen poikki kulkee molempien silmien puolelta verellä maalatut, tummanpunaiset viivat, loppuen kuitenkin silmäkuoppien kohdalta, jatkuen taas poskista leuan alle.

Menneisyys: Romppe syntyi kaksosena nykyiseen suurehkoon heimoonsa, joka oli valloittanut solasta itselleen pienen reviirin, joka oli vielä hedelmällistä ja saastuneiden alueiden ulkopuolella. Ympäristön ravintomäärä ruokki asukkejaan hyvin, ja kaikki silloin syntyneet mäyräkasvokkaiden pennut kasvoivat suuriksi ja vahvoiksi.
Alue kuitenkin valloitettiin pian muiden kasvokkais-heimojen toimesta, kun näiden omat reviirit saastuivat ja kuihtuivat. Valloituksen aikana pieni osa lauman hyvin kasvaneista pennuista kuoli, mutta Romppe kuului kiistasta selviytyneisiin, tosin jääden nyt ainoaksi lapseksi. Mäyrä heimo sai luvan väistyä muiden tieltä, joutuen enemmän saastuneille alueille. Jälleen osa lauman nuorista ja vanhuksista kuoli tauteihin ja nälkään, ja jäsenten määrä laski rajusti alkuperäisestä määrästä.
Lopulta lauma muutti reviirinsä aluetta kapuamalla ulos solasta, Rompen ollessa jo lähes itsenäinen ja kykeni huolehtimaan itsestään. Hyvän kuntonsa ja kasvunsa vuoksi uros nimitettiin viestinviejäksi ja tehtäväkseen jäädä solaan raportoimaan sen palautumisesta takaisin asuinkelvolliseksi.

Alueelle jäämisen syy: Rompen entinen heimo piti solansa reviiriä hyvin tärkeänä ja pyhänä alueena, mutta joutui jättämään sen valloituksen ja saastumisen seurauksena. Mäyräherran tehtävä on tuoda viesti paenneelle laumalleen, kun kotilaakson voi jälleen asuttaa ja vallata takaisin.

Hahmon omistaa: Sussur
DeviantArt


Tuhto


Kokokuva

Nimi: Tuhto
Sukupuoli: Mies
Ikä: 14 vuotta
Laji: Kettu
Koko: Painaa 8 kiloa, pituus kuonosta hännänpäähän n. 120 cm (häntäluun pituus 35 cm näyttää huimasti pidemmältä), säkäkorkeus 60 cm

Luonne: Tuhto ei varsinaisesti ole ilkeä. Hän on hyvin huomionkipeä ja hieman itsekäs sekä ylpeä, mutta hän ei nauti nähdessään toisilla menevän kehnosti - poika ei vain näytä sitä ulospäin. Tuhto peittää maltillisesti aidot tunteensa ja aatteensa kylmänrauhallisen ja väliinpitämättömän naamarin taakse. Ulospäin näkyy ja kuuluu myös hänen synkistelynsä ja kettuilunsa. Kettu myös saattaa tiuskia usein ja väittää vastaan monissa asioissa, eikä pidä siitä jos joku muu kuin hän itse saa sanottua viimeisen sanan.
Ketusta huokuvan vaikutelman vuoksi hänellä ei oikeastaan ole koskaan ollut tosiystäviä, kaikki ovat joko kääntäneet hänelle selkänsä tai hän niille. Aivan kivikasvo Tuhto ei kutenkaan ole, hänellä on hyviäkin päiviä kaiken normaalin ketutuksensa lomassa, jolloin hän saattaa olla jopa ystävällinen, ehkä hauskakin. Pääosin Tuhton suusta kuuluu valeita ja kolkkoja kommentteja, mutta kettu on haka kertomaan kutkuttavia tarinoita.
Tuhto pelkää monia sarvellisia eläimiä ja kasvokkaita, sillä se sai kerran huutia saksanhirveltä eksyttyään liian lähelle sen puolisoa ja vasaa.

Ulkonäkö: Tuhto ei ole vielä täysissä mitoissaan, mitä ei ehkä uskoisi. Nuorukainen tulee vielä kasvamaan, mikäli saa haalittua itselleen tarpeeksi ravintoa. Ketun punaruskea turkki on paksu ja pehmeä, ja peittää alleen luisevan ja hoikan ketunruumiin. Mikäli koittaa huonommat ajat tai karvanlähtöaika, Tuhton häntä pysyy viimeiseen asti tuuheana. Tuhton korvat ja tassut ovat tummanharmaat, vatsanalus ja hännänpää lähes kermanvärinen. Niskassa on muuta turkkia punertavampaa karvaa, ja selässä harmaampaa. Jalat pojalla ovat pitkät ja ainakin vielä toistaiseksi melko vahvat.
Kasvoiltaan Tuhto on kalpea. Hänellä on paljon univelkaa ja se näkyy myös silmäpusseina. Tuhton posket ovat hieman luisevat ja otsan ja nenän välillä oleva kuoppa on aika syvä. Nenä on pienehkö. Ketun silmät ovat sinertävänharmaat ja kulmakarvat punaruskeat. Kasvomaalausta hänellä ei ole osin siksi, ettei kukaan ole halunnut auttaa häntä sen tekemisessä, osin siksi, ettei hän tiedä millaisen haluaisi - haluaisi kyllä, se on varmaa.

Menneisyys: Tuhto oli syntyessään varsinainen rääpäle. Sen molemmat vanhemmat olivat nuoria, ja ensimmäinen lapsi kuin näille olikin, kettupoika ei saanut rakkautta osakseen. Poikasta pidettiin hengissä vain jotta se saisi mahdollisuuden kasvaa, mutta kasvu oli hidasta ja pienestä huolehtiminen oli työlästä. Tuhto näki ettei siitä välitetty ja se alkoi heijastua sen luonteessa, hän teki kepposia ja jäynää, välillä hyvin vakavaakin ja lopulta kun ikää oli tarpeeksi ja kiinteä ruoka kuului ruokavalioon, nuoripari potki Tuhton pois luotaan häiritsemästä: äiti oli jälleen pieniin päin. Siitä lähtien Tuhto kulki yksin, suuttuneena perheeseensä ja maailmaan ympärillään. Suuttumus juurtui hänen luonteeseen, eikä tosi rakkautta kokematon ketunpoika osannut itsekään arvostaa juuri mitään muuta kuin lämpöä ja ruokaa. Silloin tällöin joku saattoi osoittaa ystävyyttä Tuhtolle, mutta kauaa ei kukaan jaksanut kettuilevan ketun seuraa.

Alueelle jäämisen syy: Hän yrittää hyötyä tukalasta tilanteesta ja mahdollisesti vallata itselleen parhaan löytämänsä pesäpaikan kaikkien ollessa joko heikkoina tai kulkemassa ympäriinsä ravinnon perässä. Tuhto ei kehtaa myöntää kiintyneensä elinympäristöönsä ja pelkäävänsä uusia tilanteita.

Hahmon omistaa: Vilu
Winya Coiasira | DeviantArt


Sivuhahmot

Nimeltä tunnetut sivuhahmot siinä järjestyksessä kuin ne ovat esiintyneet sarjakuvassa.
SISÄLTÄÄ SPOILEREITA, jos et ole lukenut viimeisimpiä sivuja.


Keepa
Myskihirvi, mies
Ensiesiintyminen: Sivu 124
Hahmon suunnitellut: Iarany


Sial
Siperiantiikeri, nainen
Ensiesiintyminen: Sivu 128
Hahmon suunnitellut: Vampuuri


Arvi
Susi, mies, heimopäällikkö
Ensiesiintyminen: Sivu 146
Hahmon suunnitellut: Vampuuri


Alasia
Harmaakarhu, nainen
Ensiesiintyminen: Sivu 149
Hahmon suunnitellut: Iarany


Vela
Susi, nainen
Ensiesiintyminen: Sivu 150
Hahmon suunnitellut: Vampuuri


Nyrm
Ahma, mies
Ensiesiintyminen: Sivu 152
Hahmon suunnitellut: Vampuuri